Polku oli aika kaponen ja meni ihan syvällä metsässä. Onneksi otettiin sauvat mukaan. Mua alkoi tottakai pelottamaan ettei vaan karhuun törmättäisi.
Polun puolessa välissä päästiin taukotuvalle jossa jätettiin vieraskirjaan merkinnät. Oli sitä luontopolkua kyllä käytetty, neljä päivää aiemmin kaksi slovenialaista oli ainakin siellä käynyt.
Ja vitsi mitkä maisemat siellä oli! Autolle päästyämme katsottiin polarista että nousua oli 136metriä.
Jatkettiin matkaa ja hirvikärpäset alkoivat käydä kiusaksi. Mulla meinasi tulla ihan paniikki kun niitä oli niin paljon ja kiipesivät pitkin hikistä niskaa.
Hetken taivalluksen jälkeen pääsimme määränpäähämme Purnuvuoren laskettelurinteiden yläpäähän. Olimme jättäneet auton rinteen alle joten ajattelimme laskeutua rinteen alas. Alku oli ihan helppoa, mutta pikkuhiljaa kasvillisuus kävi kokoajan korkeammaksi ja rinne jyrkkeni jyrkkenemistään. Sauvoilla oli hyvä kokeilla mihin astuu ja huiskia kasvillisuutta pois edestä. Rinne oli paljon pidempi kuin ajattelimme, alhaalla meitä odotti suo ja saatiin kengät märiksi.
Autolla otin puseron päältä ja niitä hemmetin hirvikärpäsiä oli kamalasti! Vielä illalla saunaan mennessä mun trikoisiin alla kömpi neljä kärpästä! Ja aamulla mies löysi niitä vielä niskastaan!
Kaiken kaikkiaan reissu oli ihan hieno kokemus hirvikärpäsistä huolimatta. Maisemat oli upeat. Tunti 20 minuuttia meni lenkkiin, 4,7km ja yli 700kcal kulutusta. Sykkeet nousun jälkeen yli 170.
Tänään ois tarkoitus lähteä lenkille myös kunhan tuo sade lakkaisi. Hartolan markkinoilla tuli kastuttua ihan riittävästi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti